Alkuverkassa Potter liikkui ihan kivasti itse, mutta tuntui olevan jäykkä molemmilta puolin. Asetukset eivät tahtoneet mennä läpi, vaan hevonen puski aina sisäpuolelta karkuun. Yritin sitten vakauttaa sisäkäteni ja aktivoida pohjettani, mutta en saanut oltua tarpeeksi jämäkkä. Niinpä kulmat ja ympyrät mentiin vähän liiraillen. Laukassa koetin viritellä Potterin hevoslaukkaan, mutta jäimme miniaskellukseen. Vauhtipyynnöistä hevonen vain kiristi tahtia, mutta säilytti pikkuaskeleet. Jos saman tallin kävijöillä on hyviä neuvoja siihen, miten Potterin saa venyttämään askelta, otan ne ilomielin vastaan.
Ennen rataa hyppäsimme muutamaa yksittäistä estettä sekä kahden pystyn linjaa. Hypyt menivät pääosin ok, mutta vauhdin kanssa oli hakemista. Opettaja toivoi vähän aktiivisempaa menoa, kun matelimme vähän turhan hitaasti alussa esteille. Lankkuesteelle opettaja neuvoi tulemaan rauhallisemmin, jotta hevoset ehtivät varalta vilkaista vähän erikoisemman esteen. Potter meni senkin kiltisti, kunhan itse rauhoituin häseltämästä. Kahden pystyn linja piti päästä viidellä askeleella, mutta nukuksissa pyyhälsimme sen ensin kuudella. Toisella kertaa sain korjattua virheeni, mutta harmitti taas vietävästi olla niin vauhtisokea, etten saa kerralla oikeaa etenemistä esille. Hyppyihin mukautuminen oli pääasiassa ok, mutta kyllähän sitä selvästi huomasi jämähtäneensä Epperin kanssa opittuihin tapoihin.
Radan pääsimme hyppäämään kahdesti. Ensimmäisellä kierroksella tulimme esteet 1-7. Ykkösesteelle tultiin vasemmassa laukassa kaartaen kuutos- ja seiskaesteiden välistä. Potter oli pitkän seisoskelun jälkeen hitusen unessa, mutta heräsi ihan kohtuullisesti. Ykkönen ylittyi ok, mutta kakkoselle kaartaessa vauhti sammui hitusen. Laukka kuitenkin vaihtui, ja pääsin pyytämään vauhtia linjaa varten. Se sujui muistaakseni viidellä askeleella, ja pääsimme viitosellekin ihan hyvin. Sitten töpeksin tien kanssa siten, että Potter väisti kuutosesteen vasemmalta ohi. En ilmeisesti ottanut tarpeeksi hyvää tietä viitosen jälkeen, vaan valuimme liikaa vasemmalle, jolloin hevonen ei enää halunnut hypätä. Onneksi pääsimme kiertämään seiskan nopeasti ja uudella lähestymisellä pääsimme yli. Seiskakin ylittyi ihan ok, jonka jälkeen kaarrettiin vasemmalle, ja ensimmäinen rata oli siinä.
Toiselle kierrokselle rataa jatkettiin neljällä lisähypyllä uusinnan kaltaisesti. Perusrata meni tällä kertaa vähän tasaisemmin lukuun ottamatta viitosta, jolle sukelsin ja kuutosta, jolle pakotin Potterin hyppäämään liian kaukaa. Potter ehti viitosella olla kuskia fiksumpi eikä lähtenyt liian kaukaa, vaan sain ihan yksikseni lähteä hyppyyn etukäteen etukäteen. Kuutoselle ratsu puolestaan lähti pyynnöstäni liian kaukaa, mikä vähän sotki tahtia ja vaikeutti seiskalle pääsyä tasaisesti. Sain kuitenkin itseni kasaan sopivasti ennen seiskaa, jolloin sen ja kasin väli meni kivasti. Kaarre ysille toimi, jolloin laukankin sai vaihtumaan. Sitten innostuin taas uusinta-ajatuksesta ja kurvasin turhan tiukasti kympille, jolloin en ehtinyt suoristaa hevosta. Niinpä esteelle tuli minihyppy ja viiden askeleen linjalle kuusi askelta.
Tunnin aikana en aivan saanut otetta Potteriin, vaikka se tekikin yhtä ohi vilahtamista laskematta kaiken kiltisti ja luotettavan oloisesti. En päässyt kovin hyvin laukkarytmiin mukaan, jolloin tuntui, että olimme eri tahdissa ratsun kanssa. Potterin hypyt kuitenkin olivat helppoja mukautua ja laukat vaihtuvat helposti joko esteellä tai sen jälkeen ratsun omasta korjauksesta. Potterista myös saa reippaampaa vauhtia Epperiä helpommin, mikä noiden kahden muun ominaisuuden takia puoltaisi tämän ratsun valitsemista kisoihin. Torstain estevalkassa kuitenkin kokeilen vielä kertaalleen Epperiä kisoja ajatellen ja sen jälkeen saan toivottavasti hyvillä mielin tehtyä kisaratsupäätöksen.
