torstai 15. maaliskuuta 2012

Hyppelyä ja kouluvääntöä samalla kertaa

Koska koulukisoja varten tehty testiratsastus Hilanterilla ei mennyt putkeen, päätin hyödyntää estevalmennuksen alku- ja loppuverryttelyt Epperin testailuun. Alkuravien aikana tein askeleenpidennyksiä, jotka lähtivät melkoisen nihkeästi. Raipalla sai muistutella ennen kuin Epper yhtään reipastui. Oma istunta pidennyksissä oli ihan ok, mutta peilistä tarkasteltuna huomasin jalkani vispaavan turhankin näyttävästi. Yritin sitten kokeilla vaikka ja mitä, jotta olisin saanut vispauksen lakkaamaan, mutta valaistuminen jäi kauas. Verkkalaukassa kokeilin keskiympyröitä ja hyviä nostoja. Ympyrät menivät ihan ok, mitä nyt vauhti hiipui, mutta nostot olivat ponnettomia. Raippaakin tarvitsi taas avuksi, joten radalla olisi voinut olla vähän orpo olo.

Alkuverkkojen jälkeen päästiin tunnin varsinaiseen aiheeseen eli hyppelyyn. Ensimmäisten tehtävien ideana oli pitää hevonen hallussa myös hypyn jälkeen ja tätä testailtiin siirtämällä hevonen hypyn jälkeen aluksi ihan pysähdyksiin ja sitten enää käyntiin. Aloitimme vasemmassa kierroksessa hypäten yksittäistä pystyä, jonka jälkeen hevonen piti pysäyttää nurkkaan. Epper pysähtyi vaivatta, mutta koetti kovasti aina valua hypyn jälkeen vasemmalle. Oikeassa kierroksessa siirtymä onnistui edelleen, mutta valuminen oikealle oli vasentakin pahempaa. Kumma kyllä itse ratsastamalla valumisen sai estettyä paremmin. Yksittäisten hyppyjen jälkeen tulimme vielä kolmen esteen linjaa, jonka jälkeen piti siirtää käyntiin. Siirtymä ei taaskaan ollut ongelma, vaan Epperin saaminen hyvään laukkaan esteille. En onnistunut tässä kovin, joten köpöttelimme ponilaukalla välit muistaakseni viidellä ja neljällä askeleella, kun tunnin hevoslaukkaiset ratsut kiisivät yhtä vähemmällä.

Seuraavaksi hyppelimme oikeasta laukasta vesimatolla höystettyä ja vähän lävistäjämäisesti ollutta pystyä. Tarkoituksena oli päästä hyppäämään este pitkän sivun M-kirjainta kohti ja siirtää jälleen käyntiin viimeistään kulmassa. Laukanvaihdot jäivät tekemättä, sillä niitä yrittäessäni Epper pääsi livahtamaan omia aikojaan vasemmalle. Opettaja hoksautti uudelleen reittivalinnasta, jolloin saimme petrattua menoa. Olisin silti toivonut, että hyvän reitin lisäksi myös laukanvaihto olisi onnistunut. En kuitenkaan osannut tehdä kahta asiaa kerralla, joten toisesti piti luopua. Tällä esteellä Epper taas muistutti, miksi tykkään siitä. Meille sattui jotain hämminkiä estettä lähestyttäessä, jolloin Epper valui turhan paljon oikealle. Hetken ajan ajattelin, että sama mennä ohi, mutta päätin kuitenkin yrittää. Laukka oli sammunut tässä kuskin arpomisen aikana, mutta Epper mönki älyttömän kohteliaasti esteestä yli ja ehdin jo hypyn aikana huudella, että tämän takia tästä ratsusta tykkään. Epper on jotenkin herttaisen yritteliäs ja pelastaa tällaisen rähmäkäpälän kilttinä herrasmiehenä.
 
Sitten päästiin hyppäämään pieni rata. Ensimmäinen kierros meni tuttuun tapaan ihan ok, mutta ponnettomasti. Laukkaa en saanut vaihdettua kakkosesteelle, mutta en halunnut siirtää raville. Etupää vaihtoi lopulta, mutta takapää taisi pysyä sinnikkäästi väärässä laukassa. Kolmosen, nelosen ja viitosen linja meni ponilaukalla, mutta sen avulla oli helppoa saada hevonen siirrettyä viimeisen hypyn jälkeen käyntiin. Toiselle kierrokselle opettaja kysyi tavoitekorkeuksia. Toivoin 70-80 senttiä ja ainakin saimme sen 75 cm. Pitäisi käydä mittaamassa, milloin puomi oikeasti on 75 ja milloin 80 sentissä. Toiselle kierrokselle sain Epperin hitusen parempaan vauhtiin. Kakkosesteellä laukka ei vaihtunut taaskaan ja myönnän, etten kauheasti edes yrittänyt. Etupää vaihtoi taas kiltisti lennosta, mutta takapäällä kesti aikansa. Nyt kuitenkin luulen Epperin saaneen jokaisen kinttunsa myötälaukkaan ennen kolmosta, sillä ratsu oli mukavan reippaana ja pääsimme viimein kolmen esteen linjan hevoslaukoilla eli kolmella ja neljällä. Tämänkin jälkeen Epperin sai helposti käyntiin, vaikka painamista vasemmalle oli ensimmäistä kierrosta enemmän.

Tunnin hyppelyt olivat siinä ja niistä jäi hyvä fiilis. Eniten ilahdutti se, että muutamaa pohjeheilautusta lukuun ottamatta tavoitekorkeuden esteet menivät ok eikä hirvittänyt lainkaan. Toiselle kierrokselle sain taas hetkeksi Epperistä esiin sitä hevoslaukkaa, mikä helpotti menoa huomattavasti. Estevalkoista tulisi itse asiassa todella kivoja, jos viimein oppisin kaivamaan tuon etenemisen Epperistä jo tunnin alussa. Toinen mieltä lämmittänyt seikka oli se, että näemmä käteni ja katseeni ovat alkaneet toimia ilman kummempaa keskittymistä aika kivasti. Taisin tunnin aikana kerran olla hypyssä huonosti mukana, mikä on huima parannus siihen aikaan, kun sukeltelin tämän tästä.

Hyppelyiden loputtua aikaa oli jäljellä vielä muistaakseni reilut 20 minuuttia. Saimme luvan treenata koulukisoja varten, joten hurautin heti pohjalle helpon C:n radan Epperin kanssa. Askeleenpidennykset lähtivät nyt paljon paremmin, ja muistin myös tehdä selvän eron normaalin ravin ja pidennyksen välille. Kiemuraura oli ok, mutta asetukset eivät menneet ihan sujuvasti läpi. Keventämättä tehty askeleenpidennys ei lähtenytkään ihan niin helposti, joten jäin ilmeisesti pusertamaan jaloilla pysyäkseni kyydissä. Pysähdys ja peruutus olivat ihanan helppoja, mutta raviin olisi saanut tulla napakampi siirtyä. Laukkanostoihin tarvitsin raippaa eikä laukan vauhti kovin huimannut. Laukkalävistäjät saatiin molempiin suuntiin todella hyvin perille saakka, mistä olin todella tyytyväinen. Loppua kohti ravikin tahtoi tosin vähän hyytyä, mutta pääosin suoritus meni ihan riittävän hyvin.

Arvoin sitten pitkään, pidänkö Peran ykkösratsutoiveenani vai vaihdanko Epperiin. En sitten saanut itse päätettyä, joten annan arpaonnen ratkaista. Pera jäi siis ykköstoiveeksi ja Epper kakkoseksi. Pyysin vielä huomisen tunnille Peraa, jotta saisin siitäkin jotain otetta vielä kaiken varalta. Jännä nähdä kyllä, kummalla ratsulla sunnuntain kisoissa starttaan ja miten meillä menee. Omana toiveena on, että saan ratsastettua siistin radan, jonka aikana muistan myös hengittää ja rentoutua antaen hevosen tehdä oma osuutensa.

Nora oli myös tunnilla mukana, joten käykäähän lukemassa, miten hänellä ja Easyllä meni.