Hetkittäin omaa etenemistä

Torstain estevalmennukseen menin nyt jo tuttuun tapaan Epperillä. Tällä kertaa tunnin alkuverkka oli ohjattua, ja teimme portaittaisia pohkeenväistöjä käynnissä, ravissa ja laukassa. Estekuskini oli vähän harmissaan, sillä tehtävään käytettiin liki puoli tuntia hyvästä hyppyajasta. Kouluratsastajani yritti päteä ja kertoa, että tällaiset harjoitukset ovat tärkeitä myös estepuolella ja että esteratsastus on kaikessa kauneudessaan kouluratsastusta hypyillä varustettuna. Oli miten oli, menivät pohkeenväistöt pääosin hyvin. Epper tosin hyytyi käynnissä melkoisesti, mutta ravissa eteni onneksi kohtalaisesti. Laukassa tehtynä väistöt olivat helpoimpia, ja Epper teki ne melkoisen mutkattomasti.

Ensimmäisenä hyppytehtävänä tulimme ratapiirroksen estettä numero 1, joka oli kavaletti. Sille tultiin oikeassa laukassa viitos- ja kuutosesteiden välistä, jatkettiin ensimmäisessä hypyssä oikealle, toisen kerran ylitettäessä vasemmalle ja siitä vielä kertaalleen vasemmassa kierroksessa yli. Tein heti alussa perusvirheen eli en saanut viriteltyä Epperiä seisoskelun jälkeen hereille. Niinpä laukka oli hidasta ja kavaletista päästiin yli töksähdellen. Vasempaan suuntaan vaihdettaessa laukka ei myöskään vaihtunut juuri sen hitauden takia. Sain sakkokierrokset, joiden aikana meno parani piirun verran ja laukkakin jopa vaihtui. Pitäisi opetella herättämään hevonen vaikka pyöräyttämällä ylimääräinen ympyrä ennen esteelle suuntaamista. Muuten koko tehtävä lähtee liian tahmeasti liikkeelle ja pahimmassa tapauksessa pilaa koko homman.

Seuraavaksi hyppäsimme esteitä 5 ja 6, joiden väliin Epperin kanssa meni neljä askelta. Ensimmäisellä kierroksella olimme totta kai hyytyneitä, joten hypyt olivat töksähtäviä. Kaiken lisäksi päästin Epperin luistamaan kuutosen jälkeen turhan pian oikealle. Opettajalta tuli kommenttia tulla sujuvammin ja mennä toisen esteen jälkeen pidempään suoraan. Tässä vaiheessa sain Epperiä sen verran hereille, että se jopa laukkasi paikoitellen itse. Muistin siinä vaiheessa rauhoittua ja antaa hevosen tehdä työt. Tällä menolla esteet ylittyivät helposti, ja muistin jopa ratsastaa kuutosen jälkeen paremmin suoraan. Itselleni rohkenen antaa plussaa myös eteenpäin pysyneestä katseesta ja käsistä, jotka ovat alkaneet muistaa myödätä aika itsenäisesti.

Ennen rataa ehdimme hypätä yksittäisenä tehtävänä esteet 4, 3 ja uudelleen 4. Tehtävään lähdettiin vasemmassa kierroksessa. Nelonen ylittyi meillä ihan ok, mutta jostain syystä Epper vaihtoi esteellä laukan oikeaksi. Jäin sitten säätämään laukanvaihdon kanssa, mutta tuloksena oli ristilaukka, jossa ylitimme kolmosesteen. Sillä esteellä en oikein ollut hereillä, joten laukka ei vaihtunut vieläkään. Nelonenkin siis ylittyi ristilaukassa, mutta tässä vaiheessa muistin taas johtaa, joten laskeuduimme sen jälkeen myötälaukassa. Toisella kierroksella Epper pysyi myötälaukassa nelosesteellä, joten uusia ongelmia ei tullut. Laukka myös vaihtui oikeaksi jo kolmosesteellä, jos en väärin muista.

Radalle lähdettiin oikeassa kierroksessa ykköskavaletti ylittäen ja vasemmalle jatkaen. Laukka ei vaihtunut esteellä, mutta muistaakseni muutaman askeleen jälkeen Epper vaihtoi lennosta. Kakkoskavaletille tultaessa päästin Epperin valumaan ennen lyhyttä sivua vasemmalle, joten tie kavaletille oli liian jyrkkä, ja Epper vilahti oikealta ohi. Laukka säilyi, joten saatoin ratsastaa hevosen paremmin lyhyen sivun kautta kavaletille. Kolmosen ja nelosen väliin ei tullut ongelmia, ja nelosen jälkeen jatkoimme myötälaukassa viitoselle ja kuutoselle. Nekin sujuivat ihan hyvin ja lopuksi tarvitsi päästä enää kavaletin yli toisesta suunnasta. Tie meinasi taas levitä käsiin, mutta viime hetkellä sain Epperin suunnilleen kavalettia kohti, ja se ylitti sen kiltisti. Radan aikana Epper liikkui aika kivasti itse, vaikka vaati välillä silti muistutusta. Oli kuitenkin helpompaa itselle, kun hevosta ei tarvinnut jatkuvasti hoputtaa.

Radasta ja koko tunnista jäi itselle pieni harmitus. Kun hevonen kerrankin liikkui hetkiä itsekseen, ei oma keskittymiseni pysynyt matkassa. Huolimattomuusvirheet teiden valinnassa ja puutteelliset johtamiset esteillä jäivät kaivertamaan mieltä pahasti. Jotenkin myös tuntui, että tällä kertaa päästiin hyppäämään aika vähän. Tai sitten lauantaina sain ahnehtia niin paljon hyppyjä, että normaalin estevalmennuksen määrä tuntui siksi vähäiseltä. Opettaja hoksautteli kaikille, että tässä vaiheessa hevosilta voisi alkaa sinnikkäämmin vaatia vaihtoja lennosta, mikäli ne eivät ole onnistuneet esteillä. Tällä tavalla hevosetkin saattaisivat alkaa oppia siihen, että laukan voi vaihtaa näinkin eikä aina ravin kautta. Epperillä lennosta vaihtamisessa onnistumiseen tarvitaan kunnolla liikettä. Tällä hetkellä humputtelemme pääosin turhan hitaasti, jolloin vaihdot eivät tule sujuvasti. Saisin siis keskittyä valtavasti siihen, että Epper liikkuu oikeasti enkä anna sen hyytyä. Toisena ja yhtä tärkeänä on myös se, että johdan kunnolla esteillä, mikä toivottavasti edesauttaa laukan vaihtumista jo siinä kohtaa. Jotta pääsen parantamaan näitä asioita, pyysin Epperiä vielä jatkossakin esteratsukseni. Itselle jäi kytemään sellainen olo, että kyllä minä vielä jokin päivä kuorin meistä ainakin kohtuullisesti toimivan esteratsukon.