Helvillä sattui olemaan pitkästä aikaa pöljäilypäivä. Pöljäily alkoi jo tarhassa, jossa Helvin piti mustasukkaisesti vahtia, ettei oma tarhakaveri pääse tekemään tuttavuutta toisen tarhan pollen kanssa. Pidäpä siinä sitten hevosta riimun jatkeena, kun se saa äkkinäisiä sätkyjä ja korvat luimussa komentaa kaveriaan. Onneksi maassa ollut heinä vei lopulta tamman huomion, ja sain vietyä sen komennuspuuhista pois.
Tallissa tamma puolestaan jatkoi häsellystään. Ei voinut seistä paikallaan, ja elämä tuntui muutenkin olevan vaikeaa ja kaikkea piti vahtia. Kaikessa tohinassa onnistuimme vielä paukattamaan (viisaat) päämme yhteen. Siinä sai taas laskeskella pariin otteeseen sataan, kun ymmärrys meinasi koheltavan pollen kanssa loppua. Onneksi tamma lopulta vähän rauhoittui huomattuaan, ettei häseltämisellä saanut tälläkään kertaa sen kummempaa aikaiseksi.
Maneesilla päätin kertailla tiistain oppeja. Pohkeenväistöä siis pitkältä uralta keskemmäs ja siitä voltti. Alussa tein myös uralla vasta-asetuksia. Helvi oli kohtuullisen tahmealla tuulella, mutta hiljalleen vasta-asetukset tuottivat tulosta, ja polle vähän rentoutui ja pyöristyi. Pohkeenväistö tahtoi lähteä myös vaivalloisesti liikkeelle, ja jäin itse liikaa sisäohjaan kiinni. Pätkittäin sain otteeni irti sisäohjasta, ja Helvi väisti niinä hetkinä ihan mukavasti. Liike tosin tahtoi sammua noina hetkinä pahemman kerran enkä saanut sitä kunnolla takaisin. Se oli vähän, että joko väistetään tai sitten liikutaan suoraan. Molempia ei saanut kerralla.
Ravissa tein samaa kuviota. Vasta-asetuksia tehdessä sain taas pyöreämpiä pätkiä ja yritin myös vartioida, että takapää pysyisi liikkeessä. Vauhti tahtoi taas sammua eli toisin sanoen tamma nytkähti vielä pahemmin etupainoiseksi niksauttamalla päänsä nätisti pyöreäksi, mutta unohtamalla liikuttaa takapäätä. Väistöt sujuivat hyvin nahkeasti, ei oikein saatu niissä onnistumisia.
Laukkaa en ottanut treeniin ollenkaan, kun ravikaan ei sujunut toivotusti. Loppukäynneissä hain tammaa pyöreäksi ja vahdin tarkasti takapään liikettä. Lopulta jokin loksahti paikoilleen ja sain muutamat hyvät pätkät rehellisempää pyöreyttä ja takapään liikettä. Kannatti siis vääntää tunti, kun lopussa oli pieni palkkio kuitenkin.
