Kouluratsastuskarkelot jatkuivat, kun suuntasimme kaverini kanssa Tallinmäelle ratsastamaan. Tunnin aiheeksi oli toivottu hevosen ratsastamista suoremmaksi ja sitä toteutettiin pohkeenväistöjen, avo- ja sulkutaivutusten, vasta-asetuksen sekä vastalaukan kanssa. Arvelin saavani tuttuun tapaan joko Melban tai Jetin, ja tällä kertaa sain jälkimmäisen eli Jetin.
Tunnin ensimmäisenä tehtävänä olivat pohkeenväistöt pitkille sivuille. Hevosen etuosa jätettiin uralle ja takaosa väistätettiin pois uralta. Jetti oli ihmeen hyvin hereillä ja väisti molemmat suunnat kevyillä avuilla. Välillä niinkin hyvin, että opettaja kertoi pienemmänkin poikituksen riittävän. Olin ihan ihmeissäni, kuinka helposti väistöt sujuivat ilman puolieroja. Käynti yritti tosin välillä hyytyä, mutta aktiivisuudesta huolehtimalla Jetti pysyi kohtuullisesti liikkeellä. Ilmeisesti tehtävässä auttoi se, että mietin tarkemmin omaa istuntaani.
Väistöjen jälkeen lähdettiin tulemaan sekä käynnissä että ravissa keskihalkaisijaa pitkin ensin sulkutaivutusta, sitten suoristuksen kautta avotaivutusta. Käynnissä sain taas huomautuksen siitä, että poikitusta oli liikaa. Tässä törmäsin tuttuun virheeseeni: ratsastin liian jämäkästi, vaikka hevonen olisi toiminut kevyemmillä avuilla. Lisää ongelmaa tilanteeseen toi se, etten vielä osaa tuntea istunnallani, milloin hevonen menee toivotusti. Niinpä opettajan avulla sain poikitusta hillittyä, ja sulkutaivutuksesta tuli parempi. Avotaivutus osoittautui tällä kertaa minulle sulkua vaikeammaksi. Unohdin vartioida pohkeella sitä, ettei hevonen lähde kääntymään, kun pyysin sitä siirtämään etuosaansa. Niinpä osa avotaivutuksista oli vähän haparoivia, ja reitti muuttui kesken kaiken. Välillä taas tajusin käyttää pohkeita, jolloin Jetti meni avoakin aika kivasti.
Ravissa avot ja sulut onnistuivat aika samoin kuin käynnissä. Sulkua oli myös helpompi tehdä tässäkin askellajissa. Ongelmana tosin oli välillä se, että Jetti ei tahtonutkaan suoristua, vaan jäi sulkutaivutukseen. Keskityin sitten ratsastamaan hevosen takaisin suoraksi ennen kuin ajattelinkaan avoa. Ravissa avoissa korostui hieman se, että tie ei pysynyt suorana, kun hevonen pääsi välillä vähän karkaamaan. Mitään suuremman luokan ongelmaa ei kuitenkaan ollut. Siksipä olin ihmeissäni tässäkin, miten tällaiset liikkeet sujuivat kohtuullisen vaivatta.
Laukassa teimme ensin vasta-asetukset pitkille sivuille ja myötäasetukset kulmiin. Vasemmassa laukassa vasta-asetus auttoi hallitsemaan ulkolapaa, jolloin Jetti meni kohtalaisen suorana. Siinä kierroksessa siis ei ollut kummempia ongelmia. Sen sijaan oikeassa kierroksessa Jetti jätti takaosansa selvästi sisälle eikä aluksi halunnut suoristua vasta-asetuksen avulla. Yritin korjata takaosaa etuosan taakse, mutta Jetti luuli minun haluavan vaihtoja ja heitti itsensä hetkeksi ristilaukkaan. Sitten tajusin pitää vasta-asetuksen ja tyyrätä etuosaa takaosan kohdalle. Näin Jetti suoristui eikä laukannut etu- ja takaosa omilla teillään.
Lopuksi treenattiin vielä vastalaukkaa. Oikeassa kierroksessa nostettiin vasen laukka ja kentän päädyt ratsastettiin vastalaukassa asettaen hevoset oikealle ja vasemmassa kierroksessa tietenkin toisinpäin. Pelkäsin aluksi, että Jetti vaihtaa päädyissä laukan lennosta, sillä se on siinä näppärä. Ilmeisesti Aksun kanssa tehty vastalaukkaharjoitus oli tehnyt minullekin hyvää, sillä vastalaukat onnistuivat mukavasti molempiin suuntiin. Huolehdin kyllä tarkasti, että pohkeeni kertoivat säilyttämään pyydetyn laukan, mutta rohkenin kuitenkin myös asettaa. Opettajalta tulikin kehuja, sillä onnistuneet vastalaukat tarkoittivat sitä, että Jetti pysyi tasapainossa. Se kuulemma pelastaa itsensä vaihtamalla myötälaukan heti, jos joutuu epätasapainoon.
Loppuraveissa hevosia vielä venytettiin eteen ja alas ja loppukäynnit käytiin pienen maastolenkin kautta. Mikä lie kouluratsastusputki nyt on alkamaisillaan, mutta en valita yhtään. Jetti oli tällä kertaa todella kiva, vaikka yleensä en saa koulutunnilla siitä kovin helpolla asioita irti. Nyt ratsu tuntui keskittyvän mukavasti ja olevan ennen kaikkea herkkä kuuntelemaan apuja. Tämän tunnin antamalla fiiliksellä olisi ollut kiva hurauttaa toinenkin tunti putkeen. Toisaalta pitää säästellä näitä hyviä hetkiä, sillä näitä ei välttämättä ihan niin usein kouluväännön parissa koe.
