Daimler, Tapsa, Tapio. Rakkaalla kiitomyyrällä on monta nimeä. Hevoslistauksessani kuvailen tätä tapausta seuraavasti:
"Minä ja Tapsa emme tykkää toisistamme. Se on fakta. Sen talliesittelyssä lukee, kuinka se on kiltti varusteita laitettaessa. Minä törmäsinkin sen happamaan naamaan. Tapsa on teknisesti osaava, mutta laiska. Oikeasti LAISKA. Se ei reagoi raippaan enää eikä kulje ykkösnopeuttaan lujempaa. Tosin tallin omistaja kehui hevostaan uudelle ratsastajalle näin: "Kyllä Tapsa liikkuu reippaasti ja väläyttelee hienoja liikkeitä - tarhassa!" Se kertoo oikeasti paljon! Mikä lie hevoseen mennyt, mutta se tosiaan tuntuu nukahtelevan, vaikka turvan eteen laitettaisiin esteitä. Jos joku keksisi tälle pollelle piristysruiskeen, se pääsisi nopeasti tuntilaisten suosioon taidoillaan."
Kyllähän minä myönnän saman tien, että minussahan se on vika. Olen nähnyt Tapsan kyllä ihan toisenlaisena pollena, kun sillä oli osaava kuski. Aikaisempi merkintäni pollelistauksessani oli, että se on jääräpää. Liekö johtunut hyvästä heinästä ennen tuntia vai mistä, mutta ei se koettanut jääräpäillä kuin pari kertaa. "En muuten varmana käänny tuonne, hulluja kuvittelet" ja sitten se koetti puskea omaan suuntaansa. Ei paha jääräpäily laisinkaan.
Tunnin teemana oli hevosen suoruus. Käynnissä, ravissa ja laukassa menimme pitkät sivut mahdollisimman suorana ja kulmassa lyhyelle sivulle piti käännöksen onnistua niin, ettei hevonen jää vinkkaralle senkään jälkeen. Tapsan vauhti ei tosiaan päätä huimannut, ei edes laukassa. Tosin löysin siitä positiivisen puolen: ehdin katsoa vallan hyvin reitin ja tehdä tarvittavat korjaukset, kun pollelta meni tovi, jos toinenkin, ehtiä oikeaan paikkaan. :) Tapsan sai myös kivasti kääntymään. Jos huomasin, että nyt menee vinkkaralle, äkkiä vain korjaavaa apua ja polle, tadaa, suoristui.
Tosin laukka otti pitkästä aikaa ratsastajankin kunnon päälle. Kauhea puuskutus laukkapätkän jälkeen, kun tuntui, että minä pusken sitä pollea eteen eikä se itse. Kuka taas väittikään, ettei ratsastus käy liikunnasta? Sen ihmisen pusken mieluusti Tapsan selkään ja pyydän reippaaseen laukkaan. Tapsa toki varmaan piruilisi minulle sitten ja vetäisi sellaiset kiitolaukat, että leukaani saisi etsiä jostain maan tasalta.
Muina harjoituksina oli täys- ja vastakaarto, joiden lopuksi laukannostot. Sitten myös jokin kuvio, jonka nimeä en muista. Siitä kuitenkin muodostuu S-kirjaimen muotoinen kuvio, jossa on ikään kuin voltteja, muttei mitään kokonaan. Päätelkää siitä sopiva nimi kuviolle. Tapsahan meni hienosti, sillä se ohjautuu kivasti eikä oikaise, jos vain muistaa antaa selvät avut.
Ei kyllä jäänyt tästä tunnista niin ikävä mieli kuin alussa ehdin manata. Hidasta, hidasta ja hyvin hidasta tahtia, mutta ainakin oli aikaa keskittyä eikä vauhti päässyt pelottamaan. Tapsa petrasi nyt vähän pisteitään, joskin taidan vielä mennä mieluummin noilla muilla puoliautomaateilla. Jos Mantan ja Tapsan taidot risteyttäisi, olisi jalkojen välissä melkoinen pakkaus. Todentotta.
