Puomitunti takana ja polleksi sattui pitkästä aikaa herra Rappen. Tästä pollesta olen tykännytkin, vaikka joskus sillä vauhti tuppaa korvaamaan taidon. Se on toisinaan huono yhdistelmä kuskin kanssa, jolta jarru menee hukkaan turhan usein. Mutta tällä tunnilla napsahti niin moni asia kohdilleen, että ei voi muuta todeta kuin JES!
Tunti alkoi reippauden hakemisella ja Rappenin kanssa tässä ei koskaan ole ollut ongelmaa. On aivan upeaa ratsastaa hevosella, joka kulkee pienistä pyynnöist ahkerasti. Käynnit sujuivat hyvin, ravi nousi vaivatta ja pienillä avuilla ravi hiljeni tai nopeutui toivotusti. Palkitsevaa, kun omaan istuntaan oikeasti reagoidaan, vaikkei kaikki menisi ihan tismalleen nappiin.
Lämmittelyssä testattiin myös laukka. Rappenilla on tahtonut olla probleemana se, että tasapaino korvautuu vauhdilla. Tai sitten pudottamalla vauhdikkaaseen raviin. Nyt laukka nousi hyvin, mutta kaarteissa tuli parilla kertaa sitä ongelmaa, että Rappen tuntui kaatuvan sisäkyljen puolelta. Muistelin viikonloppuopettajan oppeja siitä, kuinka Rappenia tulee kannustaa ja pidättää sopivassa suhteessa, jotta se työskentelee kunnolla eikä vain kaahota. Oma opettaja myös lisäsi, että kannattaa kiinnittää paljon huomiota myös omaan istuntaan, ettei sisäpuolelta korjatessa itse keikahda siihen suuntaan, jolloin molemmat ovat vinksallaan. Eli esimerkiksi oikeassa kierroksessa vasenta olkapäätä vähän eteenpäin, jotta kaarteesta tulee tasapainoisempi. Yhdistin nämä opit ja jes, Rappen suoristui ja kantoi itseään. Sen eron todellakin tunsi. Tuli pari niin hyvää ja tasaista kaartoa, että jopa minä tunsin homman menevän nappiin. Opettajaltakin tuli kehua välittömästi, mahtava polle tuo Rappen!
Puomien kanssa treenattiinkin ensin siten, että yhtä puomia mentiin soikealla kuviolla yli ihan normaalisti ravissa ja laukassa. Ei ongelmaa siinä, Rappen meni ihan kivasti molemmissa askellajeissa ja lähestymiset olivat hyviä. Ei tullut juurikaan niitä hidasteluja tai kaahailujakaan puomin kohdalla.
Sitten tehtävä vaikeutettiin. Puomi oli sijoitettu pitkän sivun vierelle niin, että sen ohi mahtui ratsastamaan pätkän sivua myöten. Tästä pitikin tehdä aika tiukka kaarre, jotta puomin pääsi ohittamaan. Eli oikeassa kierroksessa ratsastettiin puomin vasemmalta puolelta, kaarrettiin tiukasti oikealle ja ylitettiin puomi palaten alkupistettä kohden. Ravissahan tämä onnistui hyvin. On myös plussaa, että Rappenin askeleet ovat aika tasaiset. Kyllähän tuohon polleen tulee ihastuttua yhä enemmän. Sen herkkyys ja kuuliaisuus keräävät pisteet kotiin.
Laukassa suoritettu tiukka käännös puomille hieman askarrutti. Olenhan tunnettu siitä, ettei kääntäminen ole vahvuuksiani ja toisinaan vauhti jättää minut varjoonsa: istun vain kyydissä ja unohdan vaikuttaa hevoseen. Mutta tässä se hienous: käännökset olivat tosiaan aika tiukkoja, mutta me klaarattiin ne Rappenin kanssa oikein mainiosti. Olin niin ylpeä siitä pollesta! Laukka tuli reippaasti, mutta Rappenin herkkyys pienille avuille ja tottelevaisuus palkitsivat siten, että käännökset onnistuivat ja puomi ylittyi hyvin. Itsellekin ehti tulla se olo, että tietää pollen kääntyvän niin kuin toivoo eikä siiä tarvitse hermoilla. Taas yksi hieno onnistuminen, mukavaa! :)
Lopuksi vielä laitettiin puomi pitkän sivun suuntaisesti ja sitä kohden laukattiin lävistäjää hieman seuraten yli kääntäen vastakkaiseen suuntaan. Eli tarkoituksena laukanvaihdot. Oikeassa kierroksessa siis vähän oikeaan laukkaan vauhtia puomia kohden ja puomille tultaessa vinkkaus pollelle, että nyt mennäänkin vasemmalle ja sitä laukkaa kiitos. Tietenkin puomin sijoittelu oli siinä mielessä idioottivarma, ettei pollekaan olettaisi matkan jatkuvan enää oikealle. Silti mieltä lämmitti uskomattoman paljon, kun oikea laukka vaihtui vasemmaksi ja päinvastoin. En ole aikaisemmin noin sujuvasti onnistunut tekemään laukanvaihtoja, joten Rappenille taas suuria kiitoksia ja rapsutuksia. Avaintekijä kyllä on se vauhti. Opettaja korostaa aina, että reippaammassa tahdissa se laukkakin vaihtuu helpommin. Muistin kyllä spurtata ja nauttia vauhdista. Mukavaa, kun oli näin hyvin Rappenin kanssa samalla aaltopituudella.
Ensi viikolla olisi estetunti. Jännä nähdä, mikä polle arpajaisista sattuu. Toisaalta Rappen olisi kiva, mutta oma epävarmuuteni ja sen vauhti eivät ole hyvä yhdistelmä. Mutta Perankaan kanssa ei hommat suju vielä toivotusti, joten saa nähdä. Uutta estelempparia ei oikein ole vielä muodostunut. Arpajaisiin on siis turvautuminen ja tunnille pitää virittäytyä varmuudella ja järkevyydellä. Eiköhän ne esteet niiden kanssa ylity sen hevosenkin kanssa.
Ps. Lauantaina ensimmäinen vuokrauskerta. En ole kovin suunnitellut ohjelmaa, mutta veikkaisin sen koostuvan siirtymisistä ja pienestä väistökokeilusta. Katsotaan, miten minun ja Helvin sukset menevät ensimmäisellä yhteisellä kerralla.
