Tiistaina kävimme oman tuntimme Tallinmäellä hieman tavallista aikaisemmin. Ratsukoita tunnilla oli kolme, aiheena koulua ja kavaletteja. Pääsimme Jetin kanssa treenaamaan niin portaittaisia pohkeenväistöjä, laukanvaihtoja kavaleteilla kuin kääntämistä ja laukan säilyttämistä ympyrällä.
Ensimmäisenä tehtävänä olivat portaittaiset pohkeenväistöt, joita teimme uralta keskemmäs aina välillä suoristaen. Väistöt tulimme suoraan ravissa. Väistöissä oikealle sain ottaa Jetin oikean puolen haltuun, jotta väistöt lähtivät paremmin. Väistöissä vasemmalle sain taas tehdä töitä sen eteen, ettei Jetin takaosa johtanut liikettä. Apuna siihen oli asetus vasemmalle ja tarkempi etuosan säilyttäminen liikkeen johtavana osana. Kun sain näitä asioita haltuun, esitti Jetti asiallisia väistöjä. Tahti säilyi pääosin ihan ok, mutta tietysti olisin kaivannut enemmän aktiivisuutta. Väistöt vasemmalle olivat tänään työläämpiä, mutta siihenkin suuntaan saimme ihan järkeviä esityksiä. Teimme väistöjä myös laukassa, ja nekin sujuivat ihan mukavasti. Laukkaväistöjen jälkeen sain kiinnittää tarkemmin huomiota siihen, että pääsimme jatkamaan suoraan eikä Jetti yrittänyt hilautua takaisin uraa kohti.
Toisena tehtävänä tulimme muutaman kerran yksittäistä kavalettia kahdeksikolla laukkoja siinä vaihdellen. Alun pienen tahmailun jälkeen aloimme saada Jetin kanssa vaihdot kohdilleen, myös oikeaan laukkaan, jonka sijasta tapaamme harmillisen usein esittää ristilaukkaa. Tiet olivat kohtuullisesti kunnossa, ja muistin pitkästä aikaa myös johtaa kunnolla. Tämä tietenkin siksi, että laukka vaihtuisi hypyssä myös oikeaan. Jettihän nappaa kanssani vasemman laukan, kun painoni tuppaa roikkumaan sillä puolella.
Tunnin kolmas tehtävä oli kahden puomin, ristikon ja kavaletin muodostama ympyrä, jota piti tulla tasaisesti väleihin neljä laukka-askelta pistäen. Tehtävä vaati melkoista keskittymistä, sillä meillä Jetin kanssa laukka ja tiet tahtoivat venyä ja vanua suuntaan ja toiseen. Pääsääntöisesti pääsimme välit neljällä askeleella, mutta tiestä ja pienestä hyytymisestä johtuen välillä survoimme viittäkin askelta. Välillä taas palaset loksahtivat paikoilleen, jolloin saimme tultua ympyrää tasaisesti hyvällä tiellä, ja neljä askelta napsahti väliin ja toiseen ihan tuosta noin vain. Kivaa tehtävässä oli se, että se paljasti epätasaisuudet armotta, mutta myös palkitsi, kun homma alkoi sujua. Positiivista oli se, ettei tehtävä tuntunut kumpaankaan kierrokseeen selvästi vaikeammalta. Molemmissa kierroksissa riitti haastetta, mutta myös onnistumisia. Sooloilin tehtävän ulkopuolella sen verran, että tein parit laukanvaihdot sileällä. Valmistelin ja pyysin ne kaikessa rauhassa, jolloin Jetti esitti ne aika täsmällisesti. Olen tämän uuden zen-laukanvaihtoasenteen löydettyäni innostunut ajatuksesta viilata niitä enemmänkin. Sellaista tuntia toivoinkin jo opettajalta ääneen, joten jospa sellainen sattuisi eteen piakkoin.
Loppuraveissa emme tehneet kummempia, vaan annoimme hevosten venyttää eteen ja alas. Olipa kiva tunti! Olin ennen tuntia ajatellut vääntäväni koulua hiki hatussa, mutta vasta tunnilla muistin, että opettaja tapaa höystää koulutunteja toisinaan puomeilla tai kavaleteilla. Ja sehän passaa minulle enemmän kuin hyvin. Tänään sain mukavasti otetta Jetin laukasta niin väistö- kuin ympyräkuviolla. Jetti oli alkutunnista hieman unelias, mutta heräsi itse asiassa aika kivasti ilman mahdottomia ponnisteluita tehtävien myötä. Hyvä ratsastus, parempi mieli. Jälleen kerran.
