perjantai 6. kesäkuuta 2014

Ajatusta nopeammista käännöksistä

Perjantaina satuin tallille vähän kehnoon aikaan, sillä taivas tarjoili vesisadetta ja kauempana uhittelevaa ukkosta. Kun olin kuitenkin paikalle sattunut, päätin kuitenkin kivuta Jetin selkään ja ratsastaa sen verran kuin keli antaisi myöten. Treeniaiheeksi olin ajatellut tiukempien käännösten harjoittelun, mutta lopulta päädyin ottamaan tiiviisti vähän muutakin.

Käynnissä ja ravissa tein takaosakäännöksiä sillä ajatuksella, että täydellisen oppikirjamaisuuden sijasta ne olisivat näppäriä ja nopeita. Käynnissä en tosin päässyt ihan siihen nopeuteen, mutta kohtuullisen näppärästi Jetti teki kulmat takaosakäännösmäisesti. Sain tosin muistaa pitää myös sisäpuolen avut hommissa, ettei Jetti jäänyt kääntymään liikaa, vaan jatkoi kulman jälkeen suoraan. Ravissa sain keskittyä tarkemmin ulkopuolen apuihin, sillä jostain syystä pyrin ensin pääosin sisäohjaa käyttämällä ohjaamaan Jetin kulman läpi. Sehän nyt ei toiminut, vaan valuimme liian syvälle kulmaan. Lopulta tajusin vähän ajatella ravin lyhentämistä kulmaan tullessa, jolloin oli enemmän aikaa pyytää Jettiä menemään kohta takaosakäännösmäisesti. Tämä paransi menoa jonkin verran, mutta viilaus olisi ollut tarpeen.

Laukassa hurautin ensin muutaman kierroksen alle ennen kuin yritin tehdä laukanvaihtoja lävistäjillä. Jetti suostui vaihtamaan vasemman laukan oikeaan ihan kohtuullisesti, mutta ihmeellisesti oikean laukan vaihto vasempaan tökki. Sen seurauksena humputtelimme muutamat vastalaukkakaarteet, kun Jetti näytti päättäneen minun haluavan sitä laukanvaihdon sijaan. Jetti on joskus vähän hassu siitä, että kun se ei täysin ymmärrä apujani, se arvelee minun haluavan jotain vaikeampaa kuin mitä todellisuudessa yritän. Niinä hetkinä se tuntuu ajattelevan, että tätähän sinä pyysit. Minä taas puhisen vastaukseksi, että en todellakaan. Sitten taas tajuan tekeväni jotain väärin ja koetan nollata tilannetta. Nyt tiedostan lähteneeni lentämään ja häseltämään, mikä varmasti vei kaiken selkeyden avuistani, jolloin Jetti esitti vastineeksi tällaista. Kovin hyvin en saanut ongelmaa korjattua, mutta lopetin tehtävän siihen, kun sain vaihdot molempiin suuntiin lopulta onnistumaan kertaalleen vahvasti sinnepäin.

Tämän jälkeen jatkoin laukkatyöskentelyä vielä lyhyen hetken siten, että tein muutamat täyskaarrot laukan loppupuolella lennosta vaihtaen. Halusin treenata nopeampia käännöksiä pyrkien säilyttämään laukan niiden aikana. Keskityin itse istumaan satulassa, jotta en lähtisi itse heilumaan, ja Jetti saisi rauhassa kääntyä. Toinen keskittymistä vaativa asia oli se, että muistin kääntää kunnolla ulkoa enkä roikkunut sisäpuolessa kiinni. Muutamat käännökset lähtivätkin aika kivasti, kun muistin olla itse hiljaa Jetin selviytyessä omasta osuudestaan. Vielä olisi toki parannettavaa siinä, että käännös olisi tasapainoisempi tahdin säilyessä sen läpi. Tästä kuitenkin sain mukavasti ideaa siihen, millaisia nopeammat käännökset voisivat olla. Näitähän harjoittelin tietysti esteratoja silmällä pitäen, mutta on ihan aiheellista aloittaa treenit sileällä.

Loppuraveissa tulin vielä kolmikaarista kiemurauraa tekemällä siirtymät käyntiin muutaman askeleen ajaksi suoristuskohdissa. Tämän lisäksi otin myös muutamat keskiravit lävistäjille. Molemmat tehtävät alkoivat sujua ihan mukavasti. Jetti siirtyi kolmikaarisella kiemurauralla mukavan helposti käyntiin ja pääosin siirtyi raviinkin ihan kohtuullisesti. Asetusta vasemmalle sain houkutella jonkin aikaa, mutta kun muistin taas sen aina yhtä maagisen ulkopuolen kontrollin pelkän sisäohjan nyppimisen sijaan, niin meno parani. Muutamat keskiravilävistäjät lähtivät ihan mukavasti, mutta olisin saanut olla tarkempi viemään ne loppuun saakka. En kuitenkaan jaksanut enää tässä vaiheessa alkaa vääntää mitään tosissaan, vaan halusin vain vähän virkeyttä loppuunkin.

Tiiviiseen ratsastukseen mahtuikin lopulta paljon asioita, kun en jäänyt hinkkaamaan mitään loputtomiin, vaan otin nitä enemmänkin testiluontoisesti. Aikaa meni varmasti alle kolme varttia, mutta kesäsateen ansiosta siinäkin ajassa ehti kastua ihan sopivasti. Onneksi lämpöasteita oli niin hyvin, ettei kylmä onneksi ehtinyt tarttua. Eipähän ainakaan kenttä pölissyt, hah. Tämän treenin perusteella pitää kyllä paneutua jatkossa noihin nopeampiin käännöksiin. Siihen tietysti tarvitaan Jetin takajalat kunnolla hommiin ja minulta kykyä istua vakaasti mukana. Mutta onpahan treenattavaa ja aika kivaa sellaista.