keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Kinkkiset keskiaskellajit

Keskiviikkona tuppauduin A-tunnille mukaan toiveenani saada harjoitella Peran kanssa sunnuntain koulukisoihin. Harmikseni Pera oli ehditty napata jo toiselle kuskille, jolloin sain alleni Rappenin. Tunnin aiheita olivat kulmien ja volttien ratsastamiset sekä keskiaskellajien treenaus. Myös Kaisa oli tunnilla treenaamassa kisaratsunsa kanssa.

Tehtävien pariin lähdettiin ratsastamalla kulmat selvästi normaaliuraa sisempää. Opettaja kehotti huolehtimaan ulkoavuilla kääntämisestä ja asettamaan sisältä kevyesti. Rappen lähti pyöristymään alusta alkaen aika kivasti ja otti kääntävät avut hyvin vastaan. Kulmista tuli yllättävän hyviä, mutta volteilla tahdoin unohtaa keskittyä tien säilyttämiseen. Välillä Rappen pääsikin vähän valumaan sisälle, kun en muistanut sisäpohkeella pitää sitä oikealla reitillä. Hetkittäin taas unohdin ulko-ohjan tuen, jolloin Rappen nosti päänsä ylös. Ravissa uusia ongelmia ei tullut, mutta opettaja kehotti muistamaan pitää Rappen aktiivisessa ravissa. Tuppasin jättämään sen hiippailemaan, jolloin se vähän jännittyi eikä tullut avuille niin helposti. Kun pyysin tarmokkaampaa menoa ohjat tuntumalla säilyttäen, pyöristyi Rappen välittömästi ja tarjosi mukavaa ravia. Opettaja hoksautti myös huolehtimaan, etten valuisi itse vasemmalle. Helmasyntini roikkui siis taas sinnikkäästi mukana ja sen korjaaminen oli työlästä. Kun sain itseäni suoremmaksi, näkyi se välittömästi ryhdistäytyvänä Rappenina.

Pitkille sivuille teimme voltin pyöräytyksen jälkeen hetket keskikäyntiä ja -ravia. Käynnissä itse asiassa unohdin työstää mitään keskiaskellajien kaltaista, hups. Ravissa kuitenkin yritin miettiä pitäväni etupään lyhyenä, kun pyysin takapäähän liikettä. Muutamia kertoja Rappen pysyi pyöreänä pyytäessäni sitä eteen, jolloin keskiravi tuntui onnistuvan suunnilleen. Mmuina hetkinä sain Rappenin vain jännittymään, kun nyin ohjia ja hoputin epämääräisesti pohkeella. Unohdan helposti sen, ettei keskiravissa haeta vauhtia, vaan askeleen venymistä tahti säilyttäen.

Sitten siirryimme laukkatehtävän pariin. Oikeassa kierroksessa laukka nostettiin käynnissä lyhyen sivun keskeltä. Sen jälkeen pyöräytettiin kulmaan voltti, valmisteltiin keskilaukka pitkälle sivulle ja ajoissa ennen toista kulmaa lyhennettiin harjoituslaukkaan ja pyöräytettiin voltti, jonka jälkeen sai siirtyä raviin. Vasemmassa kierroksessa laukka nostettiin myös lyhyen sivun keskeltä, mutta tällä kertaa ravissa. Muuten kuvio meni samalla tavoin. Aloin ilmeisesti säätää liikaa, sillä laukat eivät nousseet käynnistä saati ravista kovin hyvin. Kenties valmistelut jäivät puolitiehen, ja Rappen koki, että laukkapyyntö tuli ihan tyhjästä. Laukka itsessään lähti pyörimään kuitenkin ihan kohtuullisesti, mutta silti aika jännittyneesti. Keskilaukoissa tein sen virheen, että ajoin Rappenia nopeampaan laukkaan askeleen venyttämisen sijasta. Siksipä esitimmekin harjoituslaukkaan palaamisen sijaan pudotuksia raville tai sitten jätimme palaamisen kokonaan tekemättä. Toisella voltilla menoa sai vähän hillittyä, ja muutaman kerran Rappen löysi tasapainon ja laukkasi pyöreänä. Opettaja neuvoikin olemaan pyytämättä niin reipasta laukkaa, vaan keskittymään siihen, että antaa Rappenin hitaasti venyttää. Laukan säätely ei ole Rappenille helpoin asia, joten oman osaamattomuuteni kanssa soppa oli aika valmis. Loppujen lopuksi saimme pari hillitympää keskilaukan kaltaista menoa, jolloin myös siirtyminen harjoituslaukkaan onnistui kohtuullisesti. Kouluradalla pisteitä ei tosin olisi ropissut tuosta, mutta meidän menoksemme se oli riittävää.

Loppuun otimme vielä parit keskiravit lävistäjää pitkin. Jatkoin hätäilevää linjaani niissäkin, jolloin keskiravi meni enemmän kipitykseksi. Loppuun sain maltettua hieman, jolloin muistin pitää ohjat tuntumalla ja hiljalleen pyytää Rappenia venyttämään askelta. Loppuraveissa annoin Rapen venyttää ohjan perässä, minkä se tekikin aivan kivasti. Tunnin jälkeen oli vähän sekalainen fiilis. Toisaalta Rappen oli tänään paljon tasaisempi ja kulki helpommin pyöreänä, mutta sitten itse sorruin rikkomaan hetket häseltämällä. Olin myös kovasti toivonut ehtiväni treenata Peran kanssa kisoja varten pari kertaa, mutta tällä hetkellä vaikuttaa, että hyvä, jos kerran ehdin sen selässä käydä. Toki olen mennyt sillä paljon, mutta pari viimeistä kertaa on hurahtanut puomi- ja estetunneilla. Jospa kuitenkin saisin sen kanssa alle hyvän tunnin, jonka perusteella voin lähteä kouluradalle kohtuullisen tasaisin mielin.