No niin, sentään vain viikko tunnista, joten aika ajoissa olen merkitsemässä oppeja muistiin. Sattui taas mainio tuuri pollearpajaisissa ja sain Mantan toisen kerran. Olin tietysti mielissäni, olenhan vähän ihastunut tähän tammaan.
Nyt pitäisi vain vielä muistaa, mitä treenasimme. Muistan nyt tällä erää vain pohkeenväistötreenit ensin lyhyesti käynnissä, siitä raviin ja lopulta laukassa. Manta on oikein näppärä näissä. Sen kanssa on ilo tehdä, sillä se reagoi tosiaan istuntaan ja väistötkin sujuivat minimaalisilla avuilla. Kunhan itse istui oikeaoppisesti kääntyen väistösuuntaan, teki Manta työtä käskettynä. Aivan huippua! Laukassa se taas otti vähän pieniä kierroksia, mutta malttoi sentään väistättää ihan kivasti. Hieno tamma!
Muutapa tunnista en oikein muista. Tosin Manta meni paljon rauhallisemmin tällä kertaa, kun muistin aina rentoutua, kun sekin otti rauhallisesti. Haluaisin tosin vielä työstää sitä laukkaa. Annan Mantan vetää päänsä ryntäisiin ja sitten laukasta tuleekin jo höpöä. Pitäisi päästä laukkailemaan kunnon pätkää sen kanssa, jotta saisin sen kunnolla hyppysiini ja tekemään töitä takapäällä laukan aikana.
Se tamma on kyllä mahtava, pakko hehkuttaa. Kiittelin opettajaanikin siitä, että se on valikoinut minulle reippaita polleja, sillä minulla tunnetusti on uusimpana ongelmana jarrujen puute. Sitä ei kovin voi treenata tervakavioilla, joten Eetu, Rappen ja Manta ovat parhaita treenikavereita. Pitää toivoa, että Manta sattuisi jatkossakin. Sen kanssa on kiva oppia!
