Hurjan pitkältä tuntuneen tauon jälkeen taas omalle tunnille. Työvuoro esti taas tämän torstaisen estehurjastelun, mutta kenties ensi viikolla sitten tuplasti polleilua.
Yllätyksenä (huomatkaa äärimmäisen ironinen sävy) minulle sattui polleksi Montana, tuo Yhdysvaltojen 41. osavaltio. Tallillahan tätä tapausta tosin edelleen kutsutaan vain Mortiksi. Treeninä oli jälleen minulle mieluisaa, nimittäin tempoja. Ihmettelen kyllä kovin, mistä opettaja on keksinyt alkaa sovittaa minua ja Morttia yhteen. Kyllähän se on kiva hepo ja toimii hyvin, kunhan ratsastaja osaa. Ehkäpä Mortti on sitten sopiva koulimaan taitojani.
Ensimmäisenä treenattiin taas tuttu käynti-jarru-käynti-kuvio. Hyvinhän se meni. Tallin polle-esittelyssä todetaankin, että "ratsastaessa se osaa olla laiskakin, jos ratsastaja ei huomaa herätellä sitä töihin heti alkutunnista lähtien". Sitähän se vähän tahtoo minullakin vielä olla, tosin ei jahkaile kovinkaan kauaa enää, hiphei!
Alkuvarmistelujen jälkeen siirryttiin sitten ravitreeniin. Nyt hevoset piti saada pienelle tipuraville, siitä normaaliin raviin ja myöhemmin kunnon lisättyyn. Tavoitteena toki keskiravin löytäminen. Morttihan oli likipitäen upea! Tipuravi löytyi oikein mukavasti ja paluu normaaliraviin meni kivutta. Tosin sitten törmättiin tähän uuteen ikuisongelmaani nimeltä hidastaminen. Mortti oli hurjan reipas (siitä kiitokset pollelle), joten jarruun tottumaton kuski sai tehdä töitä, että innostunut polle saatiin taas ohjasten päähän.
Treenissä oli myös havaintoa siitä, millaista koottu ravi tulisi olemaan. Mortti kulki kyllä hyvin hienosti pätkiä ja lisäykset olivat kyllä monen pisteen arvoisia. Pienestä kehoituksesta Mortti venytti askeltaan ja vauhtia tuli reippaasti. Olipa jäädä isommat pollet tämän pienemmän pakkauksen jalkoihin vauhdissa. :)
Laukassa harjoiteltiin vain sitä, että yhden käsen ohjasotteella pyrittiin rentoutumaan satulassa. Mortin laukassa ei ole mitään moitetta, vaan päinvastoin. Se on keinuhevosen menoa eli uskomattoman ihanaa. Tosin ohjaushommat vähän pettivät ja hidasteluksihan se meni, kun Mortti painatteli oikein reipasta laukkaa menemään. Mutta ei mitään ongelmaa siinä, joskin se, että pollelle jäi laukan jälkeen vauhtivaihde silmään.
Laukan jälkeen vilkaistiinkin hetki seuraavan viikon asiaa. Kolmella ympyrällä pyöriteltiin menemään lievällä asetuksella. Sehän meni minulta melkoiseksi kipittelyksi. Morttia ei huvittanut pyöritellä hitaasti, vaan se pyyhälsi oikein vikkelää ravia. Sai olla tosissaan toppuuttelemassa sitä ja sehän toki oli vähän onnetonta, kun minusta vauhti on vain kiva asia.
Kuulemma ensi viikolla aletaan keskittyä asettamiseen oikein kunnolla. Hivenen pelottaa, mutta ehkä vakipolle-Morttini hoitaa homman kotiin. Mortin pisteet kyllä nousevat suunnilleen joka kerta. Kyllähän se osaa, vielä kun kuskikin taitaisi hommat. Sitten voitaisiin alkaa jo tavata sanaa dream team. :)
