keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Hankalia, mutta myös hyviä hetkiä

Keskiviikkona minun piti päästä ratsastamaan Pave ihan omassa rauhassa. Päädyin menemään tunnin maneesissa, jonka sainkin omia kokonaan. Treeniaiheetkin olivat valmiina mielessä: siirtymiset ja asetukset.

Aloitin vaikeimmilla siirtymisillä eli tekemällä käynnistä pysähdyksiä. Paven kanssa siirtymiset alaspäin ovat minulle useimmiten hankalia. Vian olen paikallistanut vaikuttamiseeni ja istuntaani, mutta toistaiseksi en ole valaistunut niiden korjaamisessa. Yritin ratsastaa käynnin ensin hyväksi ennen kuin aloin valmistella pysähdystä. Huomasin istuntani jännittyvän, kun lähdin jarruttamaan. Yritin rentoutua ja otin äänen avuksi jarruttamiseen. Pave matki pysähdyksissä istuntaani eli jännittyi hirveksi. Vaikka pysähdystä edeltävä käynti oli rentoa ja pyöreää, katosi se aina pysähdyksissä. Hain Paven takaisin pyöreäksi pysähdyksen jälkeen, jotta se huomaisi, mitä pysähtymisen lisäksi siltä halusin. Tein toistoja todella sinnikkäästi, vaikka edistyminen oli onnetonta. Lopulta pari viimeistä pysähdystä olivat mallia puolittainen hirvi. Sen parempaan en tällä kertaa itsenäisesti päässyt. Turhautumismittarini oli myös sen verran hiipinyt punaiselle, että tiesin olevan aika jättää tämä tehtävä hautumaan.

Seuraavaksi tahkosin siirtymisiä ravin ja käynnin välillä. Kuvioksi otin kolmikaarisen kiemurauran, jolla pääsin samalla työstämään asetuksia. Siirtymiset tein sen suorituskohdissa. Pave kulki tänään ravissa paremmin kuin parina viime kertana, vaikka pyrki välillä hirveilemään. Istuntani ei ollut tänään aivan tasapainoisin, mikä varmasti heijastui Paveen ja lisäsi jännittyneempiä hetkiä. Pääosin Pave kuitenkin ravasi rennosti ja pyöreästi. Ilmeisesti aikaisempi siirtymistehtävä oli jäänyt Pavelle mieleen, sillä siirtymiset ravista käyntiin olivat alusta alkaen helpompia kuin pysähdykset. Paikoin Pave pääsi nousemaan pyöreästä muodosta, mutta ei nostanut päätään silloinkaan aivan kattoa kohti. Pyöreys löytyi käyntiin nopeasti takaisin, ja raviin pääsimme myös aika rennosti ja pyöreästi. Olipa mukava, että nämä siirtymiset kuitenkin onnistuivat kohtuullisesti.

Kolmikaarisella kiemurauralla pääsin samalla työstämään asetuksia. Asetukset oikealle ovat olleet minulle viime aikoina kinkkisempiä. Olen yrittänyt korjata vasemmalle kiertyvää ylävartaloani viemällä oikeaa hartiaa taakse, mutta se ei ole tuntunut auttavan. Korkeintaan koko istuntani on jännittynyt, kun olen puoliväkisin vääntänyt itseäni toiseen suuntaan. Tänään valaistuin hieman sen suhteen, että vasemmalle kiertyvä ylävartalo vie samalla vasemman kylkeni ruttuun. Ajattelin pientä rutistusta oikeaan kylkeen, jotta vasen kylki oikenisi hieman. Ja kas kummaa, niin kolmikaarisella kiemurauralla kuin muuallakin ratsastaessa oikea suunta ja asetukset oikealle alkoivat luonnistua paremmin. Olipa kiva nähdä pienen korjauksen selvä vaikutus. Harjoitusravissa tosin huomasin sen, että epävakaan istuntani takia oli vaikea hallita oikeaa kylkeä, joten tätä pitää treenata jatkossa enemmän. Kevyessä ravissa kylki oli helppo napata otteeseen.

Laukan työstämisen jätin tänään vähemmälle. Pyöräytin molempiin suuntiin muutamia ympyröitä, joilla hain Paven asettumaan pyöreänä ja laukkamaan asiallisesti. Samalla korjailin omaa istuntaani, mikä oli laukassa myös vähän haastavaa. Tänään Paven laukka kuitenkin pyöri alusta alkaen paremmin. Laukan otin tosiaan vasta loppupuolella tuntia, joten aiemmat harjoitukset olivat selvästi lämmittäneet ja vähän notkistaneet Pavea. Laukka olikin kohtuullisen sujuvaa ja pyöreää. Jokin tunti voisi ajatuksen kanssa tehdä siirtymisiä laukan sisällä, mutta tänään treeniaikamme meni muihin asioihin.

Loppuravissa annoin Paven venyttää eteen ja alas enempiä vaatimatta. Olin tuntiin tosi tyytyväinen. Sain ratsastettua aika suunnitelmallisesti ja korjattua omaa vaikuttamistani hyvin. Pave vastasi parempaan suuntaan menneisiin korjauksiin mainiosti, mikä tietysti palkitsi. On se vain mukava ratsastaa silloin, kun keskittyminen on paremmin kohdillaan.