perjantai 6. marraskuuta 2015

Paranee, paranee

Perjantain toinen ratsastus meni maneesilla Artsin kouluvalmennuksessa kahden muun ratsukon kanssa. Ratsunani jatkoi Hemppa, joka oli ehtinyt huilia tovin. Alkukäynnit hoituivat näppärästi, kun köpöttelimme tallilta maneesille. Enää muuten reilu viikko elämää tällä tallilla ilman maneesia. Sitten Tallinmäki muuttaa viereiselle maneesitallille eivätkä kelit pääse enää sössimään treenejä. Jee!

Tunnin ajan pysyimme samalla kuviolla, ja treeniaiheenamme olivat pohkeenväistöt ja voltit. Tulimme pitkän sivun alusta lävistäjää pitkin pohkeenväistöä keskihalkaisijalle. Siitä suoristimme, asetimme hevoset ja jatkoimme keskihalkaisijan loppuun, jonka jälkeen käännyimme lyhyelle sivulle ja pyöräytimme kulmaan voltin. Siitä palasimme taas tehtävän alkuun. Tätä tulimme pari kertaa käynnissä ja sitten kokonaan ravissa. Laukassa tulimme kuvion siten, että pysyimme pitkällä sivulla kolmen askeleen verran, kunnes käännyimme laukkaamaan lävistäjää myöten. Siitä suoristimme keskihalkaisijalle, jatkoimme sen loppuun  ja pyöräytimme taas kulmaan voltin.

Väistöissä oikealle sain käyttää apuna asetusta oikealle, jotta sain vähän Hempan lapaa haltuun. Väistöissä vasemmalle asetuksen sai taas tehdä normaalisti. Väistöt sujuivat ihan mukavasti, vaikka toki väistöjä oikealle sai työstää enemmän. Sain kuitenkin kontrolloitua menoa mukavasti, jolloin väistöt oikeallekin alkoivat toimia paremmin. Hemppa tuntui saavan itsensä järjestyksiin aina puolivälissä väistöä, jolloin se ottikin parhaimmat askeleet. Kivaa oli se, että parhaimmissa väistöissä tahti säilyi, ja Hemppa oli mukavan rento. Vaikka väistöihin mahtui myös tahdin hiipumisia ja muutamia hyytymisiä käyntiin saakka, sain oltua rauhallinen ja jatkettua tehtävää siitä aina eteenpäin. Toistojen myötä meno parani. Kivaa oli myös se, että hiljalleen väistöt molempiin suuntiin onnistuivat aika samanlaisina. Keskihalkaisijalle suoristamisessa sain olla tarkka, ettei Hemppa jäänyt kiemurtelemaan. Volteilla taas tuli pitää ulkopuoli hanskassa sekä säilyttää ravi aktiivisena.

Laukat nousivat tällä tunnilla paremmin, joten aiemman istuntatunnin opit olivat ihanasti hyödyksi. Myös oikea laukka alkoi rullata tällä tunnilla paremmin. Aluksi minulla oli hakemista lävistäjälaukan tiessä, sillä tuppasin ensin ajattelemaan sen väistömäisesti. Tarkoituksena oli kuitenkin tulla lävistäjää ihan tavallisesti laukaten. Tämän tajuamisen jälkeen sain kuvion kuntoon ja pääsin ratsastamaan Hemppaa paremmin. Lävistäjälaukka onnistui hyvin samoin kuin suoristus keskihalkaisijalle. Siinä tosin sain taas olla tarkka, että Hemppa pysyi myös suorana eikä mutkitellut. Volteilla laukka tahtoi aina hiipua, jolloin sain ratsastaa Hemppaa vähän napakammaksi. Opettaja totesi Hempan olevan vähän voimattomampi oikeassa laukassa, mikä näkyi selvempänä hyytymisenä vasempaan laukkaan verrattuna. Hemppaa piti kuitenkin uskaltaa vähän lyhentää ja vaatia silti olemaan ponteva, jolloin voltitkin lähtivät sujumaan paremmin. Ulkopuolen apujen merkitys sen kuin korostui. Kun sain napattua sen puolen hanskaan, saimme tehtyä rutkasti parempia voltteja.

Loppuraveissa Hemppa eteni mukavan rennosti. Tällä tunnilla se antoi todella hyvin ratsastaa itseään ja keskittyi oikein mukavasti. Tällaista Hemppaa olikin kiva ratsastaa, ja tajusinpa taas, että sekin on varsin mainio ratsu. Saimme petrattua väistöissä oikein mukavasti. Laukassakin tuli pieniä parannuksia, mutta sitä saamme selkeästi treenata jatkossa vielä enemmän. Tunnista jäi hyvä fiilis, sillä saimme tehtäville hyviä hetkiä, ja Hemppa tuntui läpi tunnin hyvällä tavalla aika letkeältä.