lauantai 18. lokakuuta 2014

Poniratsastaja on täällä taas

Uusin ponituttavuus, Hektor Finn.
Lauantaina sisäinen poniratsastajani sai tehdä comebackin, sillä kävin ratsastamassa Tallinmäellä itsenäisesti kisaponin nimeltä Hektor Finn. Hektor on 2001 syntynyt ruuna, jolla on kisattu esteitä 130 senttiin saakka. Säkäkorkeudeltaan ruuna taitaa olla jotain vähän päälle 145 senttiä. Kenttä oli pakkasyön jäljiltä koppura eli askellajeina olivat käynti ja ravi.

Ratsastin puolisen tuntia ihan vain Hektoriin tutustuen. Pyörittelin kahdeksikkoa asetuksia haeskellen ja tein muutamia pohkeenväistöjä käynnissä ja ravissa. Hektorin käynti oli mukavan pontevaa. Ravissa ruuna tarjosi välillä vähän hitaampaa menoa, mutta uskoi pyynnöt edetä tarmokkaammin. Asetuksissa oikealle sain huolehtia siitä, että ulko-ohjan tuki säilyi enkä vääntänyt ratsua mutkalle. Asetukset vasemmalle olivat tihkaampia, mutta sinnikkäällä houkuttelulla sekä omien apujen ja istunnan korjauksella ne parantuivat.

Pitihän sitä lomailevaa Jettiäkin
käydä rapsuttamassa ja kuvaamassa.
Pohkeenväistöjä tein vain muutamia, ja ne lähtivät aika kivasti molemmissa askellajeissa. Hektor kuunteli hyvin pohjeapuja, mutta unohdin itse välillä huolehtia myös ratsun etuosasta. Tuttu tyyppivika minulle. Väistöissä tahdoin siis jäädä vähän liikaa miettimään sivulle vievää apua sen sijaan, että olisin huolehtinut myös etuosasta sekä tahdin säilymisestä. Väistöjen jälkeen hain vielä asetuksia läpi vasemmassa kierroksessa. Nyt ne sujuivat jo aika kohtuullisesti. Sen jälkeen hommat riittivätkin meille, ja näin olin testannut uuden ponituttavuuden pikaisesti. Hektor oli kyllä kiva. Ainakin tällä kertaa ja näissä askellajeissa se oli varsin mutkaton, toimi kevyillä avuilla, ja eteenpäinpyrkimystä löytyi riittävästi. Hektor oli varsin mukava tuttavuus, joten poniratsastajani oli oikein tyytyväinen.