torstai 17. lokakuuta 2013

Poniratsastajan comeback

Pääsin pienen tauon jälkeen taas Tallinmäen tunnille, kun tuppauduin torstain tunnille viidenneksi ratsastajaksi. Keli oli juuri muuttunut talviseksi eli kenttä ei ollut kaikkein pehmeimmillään, joten luvassa oli alkuverryttely pellolla ja sen jälkeen käynti- ja ravityöskentelyä kentällä. Pääsin valitsemaan kahden ratsun väliltä, kun vaihtoehtoina olivat Jetti sekä tallin uusin tulokas, 2008 syntynyt eestinhevosruuna Reebok eli Repe. Valintaa ei tarvinnut pitkään miettiä, sillä tiesin, etten hetkeen ole pääsemässä varmasti uuden hevosen kyytiin eli Repe vei tällä kertaa voiton. Ruuna on hauskan näköinen, noin 145-senttinen, mutta sangen pyöreärunkoinen, joten en tuntenut itseäni kovin jättiläiseksi sen selässä.

Alkuverryttelyt kävimme käppäilemässä pimeyden laskeutuessa läheisellä pellolla. Repellä ei ollut kiire, vaan se jopa meinasi paikoin jäädä edessä tallustaneesta ratsusta. Nuorukainen myös pyöritteli päätään melkoisesti, ja huomio tahtoi olla aika paljon kaikessa muussa paitsi minussa. Muutoin Repe toimi kivasti eikä pöljäillyt edes silloin, kun pari ratsua vähän höyrysi yrittäen päästä laukkaamaan kesken ravin. Repe vain meni kaikessa rauhassa ihanan pehmeää raviaan, ja saatoin vain hykerrellä sen selässä pakkasvirtaa saaneille ruunille.

Kentälle päästyämme aloimme tehdä siirtymiä käynnistä pysähdyksiin sekä käynnistä raviin. Sain käteeni gramaanit, kun Repe alkoi heilutella päätään turhankin dramaattisesti. Ilmeisesti sillä oli liikaa vapaa-aikaa tai sitten tein jotain, mikä ärsytti sitä tavattoman paljon. Joka tapauksessa meno tasoittui todella hyvin gramaanien kanssa pieniä heilutuksia lukuun ottamatta. Jos katsoin oikein, emme menneet lähellekään koko tuntia gramaanit tiukalla, vaan Repe löysi itse hyvän paikan olla niidenkin kanssa. Repe toimi siirtymisissä aika mukavasti. Pysähdyksissä se ei tosin aluksi malttanut seistä, vaan pyrki stopin jälkeen liikkeelle. Se kuitenkin uskoi hienosti, kun pyysin odottamaan, ja sen jälkeen sillä ei ollutkaan enää kiire. Tosin edelleenkään sen keskittyminen ei ollut täysin ratsastajassa, vaan se kuikuili laitumella olleita hevosia ja tunnilla olleita muita hevosia. Taidan olla aika tylsä kuski tai sitten vain satuimme molemmat Repen kanssa olemaan vähän huithapelina liikenteessä. Siirtymät käynnistä raviin ja takaisin onnistuivat aika kivasti. Siirtymisissä Repe ei lähtenyt kurkottelemaan päällään taivaita (gramaanien vaikutusta varmasti osittain), jolloin ne olivat kivan tasaisia. Repe tuntui myös kuuntelevan istuntaa, jolloin jarruttelu takaisin käyntiin onnistui aika kevyesti istuntaa hyödyntämällä.

Seuraavaksi teimme pitkien sivujen aikana vasta-asetuksia niin käynnissä kuin ravissa. Lyhyt sivu kulmineen mentiin puolestaan myötäasetuksessa. Jos vasta-asetukset onnistuivat, sai halutessaan myös mennä vastataivutusta. Itse vasta-asetukset sujuivat aika kivasti. Välillä Repe ei heti ymmärtänyt pyyntöäni, vaan vähän junnasi vastaan, mutta pääsi taas nopeasti tilanteesta kartalle. Kokeilin käynnissä myös vastataivutuksia, jotka olivat vähän sinnepäin. Kuten opettajakin muistutti, muutama toivottu askel riitti nuorelle ratsulle. Myötäasetuksissakaan ei ollut ongelmaa, kun muistin tarkkailla sitä, etten vääntänyt päätä mutkalle ja samalla koko hevosta. Ulko-ohjan muistin pitää kohtuullisesti matkassa ja korjasin menoa myös pohkeilla tavallista paremmin. Repe mennä puksutti pääasiassa mukavan tasaisesti eikä hötkyillyt minnekään. Ilahduttavinta oli huomata, ettei Repe tuntunut mitenkään erityisen selvästi jäykemmältä toiseen suuntaan. Vasen kierros oli toki minulle itselleni hankalampi, mikä heijastui myös ratsuun, mutta sen suurempaa eroa en tämän kerran työskentelyssä huomannut.

Loppuraveissa houkuttelin Repeä vielä rentoutumaan, minkä se tekikin paikoin. Ravi oli niin ihanan tasaista, että olisin voinut istua siinä toisen tunnin perään. Muutenkin nuori ruuna oli todella mukava tuttavuus. Eipä sitä olisi arvannut viisivuotiaaksi, ellei sitä olisi erikseen tiennyt. Repe teki kaiken lopulta pyydetysti eikä häseltänyt sen kummemmin omiaan, joten se tuntuu varsin hyvältä tuntiratsulta. Se myös hyppää näpsäkästi, joten siinähän on palaset kohdillaan. YouTubessa on muuten ainakin toistaiseksi nähtävillä Repen myyntivideo, josta voi katsoa ruunan menoa niin sileällä kuin esteillä.