torstai 20. syyskuuta 2012

Pitkästä aikaa norjalaistunnelmissa

Yritin kovasti pitää torstain tallittomana ja sinnittelinkin puoli kolmeen saakka, kunnes pistin kinumisviestiä omalle tallille. Arvelin tuntien olevan täynnä, mutta niin vain mahduin C-B-tunnille kahdeksanneksi ratsastajaksi. Hevosekseni sain liki vuoden tauon jälkeen norjalaisherran eli Rappenin. Villi tauko tullut kyllä tällä ruunalla menemisestä, joten toivottavasti ei ihan heti tule moista paussia enää. Tunnin treeniaiheina olivat myötä- ja vasta-asetukset sekä hieman laukansäätöä ympyrällä. Lukaiskaahan myös, miten samalla tunnilla olleella Kaisalla meni.

Ensimmäisenä tehtävänä oli koko maneesin kokoinen kahdeksikko, jossa menimme aluksi vasta-asetuksissa molemmilla ympyröillä. Suuntaa vaihdettiin lävistäjän avulla, kun siltä tuntui. Käynnissä Rappen alkoi pyöristyä, mutta oikeassa kierroksessa etuosa tahtoi liirata ulommas. Erehdyin korjaamaan asiaa pyytämällä takaosaakin ulommas, johon opettaja korjasi ohjeistamalla siirtämään etuosa takaosan eli moottorin eteen. Tämän avulla Rappen kulkikin paremmin ja pyöristyi helpommin. Asetukset menivät itsessään aika hyvin perille. Helpommalta tuntui saada vasta-asetus läpi oikeassa kierroksessa. Vasempaan tuntui, että hevonen pääsi valahtamaan oman painoni mukana sisälle.

Ravissa opettaja kehotti hakemaan ensin jopa melkein kiireiseltä vaikuttavan ravin, josta lähteä sitten pyytämään pyöreämpää menoa. Rappen kuulemma myötää niskastaan, mutta ei pyöristä selkäänsä. Kun sen saa liikkumaan reippaammin eteen, alkaa selkäkin tulla mukaan hommiin. Oli jännä huomata, kuinka paljon helpompaa meno oli, kun pyysin Rappenia liikkumaan reippaamassa ravissa. Kuten opettajakin sanoi, se sekä näytti että tuntui heti paljon suoremmalta ja vähemmän vinolta. Lopuksi ympyröillä mentiin myös myötäasetuksissa, joissa Rappen tuntui mukavan helpolta ratsastaa. Väliin unohdin tosin pitää hevosen hyvässä ravissa, jolloin Rappen tahtoi siirtyä hiippailemaan ja unohtaa kantaa itseään. Liikettä aktivoimalla saatiin taas parempia hetkiä.

Näiden tehtävien jälkeen jakauduimme laukkatehtävää varten kolmelle ympyrälle, jonka me jaoimme Aten kanssa peilipäädyssä. Opettajan mukaan sekä Rappenin että Aten tasapaino laukassa ei ole niin hyvä, jolloin peilipäädyn seinät auttavat tukemalla hevosta. Tehtävänä oli ensin pienentää ja suurentaa ympyrää käynnissä vähän sulkutaivutusta pienennyksessä ajatellen. Minulla meni taas hetki, että sain mietittyä sulkutaivutuksen kaltaisen liikkeen. Hahmotusongelmani huomasi Rappenissa, joka aluksi jännittyi pyynnöissä. Kun aloin hahmottaa apuja, pieneni ympyrä kohtalaisen hyvin. Suurentamisessakaan ei ollut ongelmaa, sillä hevonen oli helppo ohjata taas kulkemaan isommalle uralle.

Kun hevonen oli saatu kuulolle käynnissä, nostimme laukan ja haimme samaa pienentämis- ja suurentamiskuviota laukassakin. Aluksi Rappen pudotti muutamat kerrat raville, ja sorruin ajamaan sen uudelleen laukkaan. Tässä kohtaa olisi pitänyt ottaa pieni paussi, hakea hevonen kuulolle ja nostaa se laukka tuollaisen sijaan. Rappenin laukka tuntui pitkästä aikaa vieläkin aika epätasapainoiselta, joten pysyin aluksi isommalla ympyrällä. Opettaja neuvoi avamaan sisäjalan lonkkaa sekä saamaan takareittä ja pohjetta paremmin siltä puolen kiinni. Samalla piti keskittyä siihen, ettei ylävartalo heijaa liikaa ja että paino pysyy keskellä satulaa. Kun sain nämä toteutettua, muuttui Rappen kertaheitolla helpommaksi. Se jopa esitti vähän tasaisempaa laukkaa pyöreänä. Pienennyshetkissä laukan tahti kärsi melkoisesti, sillä Rappen koetti ensin korvata tasapainon puutteen vauhdilla. Muutamia pätkiä onnistuin kuitenkin olemaan hevosen tukena, jolloin se sai takajalkansa alleen ja kulki hieman lyhyemmässä laukassa pyöreänä. Olipa vain varsin kivan tuntoista noina hetkinä. Sain vain olla hyvin tarkkana siitä, että pysyin itse paketissa, sillä oma epätasapaino välittyi heti Rappeniin, joka peilikuvana seurasi sitä. Keskittymiseni riitti kuitenkin tällä kertaa siihen, että saimme molempiin suuntiin sekä isommalla että pienemmällä ympyrällä sellaiset hetket, että saatoin olla kovin tyytyväinen Rappeniin.


Loppuraveissa hevosia sai venyttää eteen alas. Kun muistin pitää Rappenin vielä liikkeessä, venytti se hienosti pyydetysti. Tunti olikin varsin kiva, vaikka laukkatehtävä oli meille molemmille hieman haastava. Jatkoa varten tiedän pyytää Rappenia liikkumaan aktiivisemmin, jolloin sen ratsastaminen helpottuu. Vielä kun keksikin, miten saan sen paremmin tuntumalle. Nyt jäi vähän olo, että hevonen oli hetkittäin hyvinkin tyhjä edestä, jolloin olin itse vähän hukassa. Kenties aktiivisempi eteenratsastus ohjaa hyvin tuntumalla pitäen auttaisi tähän. Toivottavasti pääsen sitä pian testaamaan näitä asioita uudelleen Rappenin kanssa.

Videoista kiitos Noralle!