torstai 1. marraskuuta 2012

Etupää kevyeksi pohkeilla ja pidätteillä

Lähdimme Noran kanssa testaamaan Äimäraution ratsastuskeskuksen varsinaisen ryhmätunnin, kun sinne pääsi edulliseen tutustumishintaan 23 eurolla. Ilmeisesti tutustumistunti ei ollut kerännyt niin paljon osallistujia, sillä tuntimme aikaistettiin yhdistämällä se sennujen kouluvalmennukseen. Ratsukoita oli yhteensä kuusi eli tuntihinta tuntui tässäkin vaiheessa ihanan edulliselta. Toivoin saavani uuden ratsun alle ja niin kävikin. Ratsukseni tuli 2003 syntynyt tamma Hüsteeria eli Hyssy. Noin 163-senttisellä, mutta mukavan muhkealla tammalla on tallin esittelytekstin mukaan todella tahdikkaat ja pehmeät liikkeet. Hyssy myös liikkuu luonnostaan oikeinpäin ja sillä on nautinto ratsastaa. Tunnin opettajana ei toiminut paikan omistaja, vaan yksi tallin kolmesta muusta opettajasta, jonka tunnilla olenkin aiemmin jo ollut.

Tunnin alkuverkan saimme mennä käynnissä ja ravissa itsenäisesti. Koetin ratsastaa kulmat asetukset läpi saaden, mikä onnistui vaihtelevasti. Hyssy tuntui reagoivan sisäpohkeeseen hyvin, mutta oikeassa kierroksessa asetus ei tahtonut mennä läpi millään. Yritin tehdä kohottavia pidätteitä ja koputella pohjetta muistutuksena, mutta Hyssy puksutti kulmat kummemmin asettumatta. Alussa tammaa sai myös hieman nohitella liikkumaan, mutta laiskaa se ei kaikeksi onneksi ollut nähnytkään. Ravi tuntui hassun korkealta tai jotenkin ilmavalta, ja pelkäsin etukäteen harjoitusravikidutusta, jota ei onneksi tullut. Hyssy siirtyi mukavan helposti ravista käyntiin samoin kuin käynnistä pysähdyksiin. Ylöspäin siirtymiset veivät hieman pidempään, mutta napakkuudella olisi ratsun varmasti saanut herkemmäksi.

Opettajan tullessa takaisin hän jakoi meidät kahdelle pääty-ympyrälle eli kolme ratsukkoa per ympyrä. Ympyrällä ratsastettiin kaikki askellajit tehtävänä saada asetukset läpi ja takajalat töihin. Ensin haimme myötäasetuksen hyvin läpi, jotta hevoset saataisiin pyöreämmiksi. Aloitimme oikeasta kierroksesta, jolloin sain tehdä melkoisesti töitä asetuksen läpisaamiseksi. Opettajalta tuli noottia etupainoiseksi valuvasta Hyssystä ja ohjeena oli ottaa kohottava pidäte samalla, kun pohkeet pyytävät eteenpäin. Samalla tuli huomautus siitä, etteivät pohkeeni pysyneet tuntumalla ravissa. Aiheellinen huomautus. Onneksi Hyssy oli sen verran muhku, että pohkeeni kerrankin löysivät paikkansa paremmin eivätkä jääneet haromaan ilmaa. Vasemmassa kierroksessa asetus tuli helpommin, mutta samalla Hyssy jälleen ehkä painoi sisäpohjetta läpi. Tuntui, ettei se aivan ollut ulko-ohjan tuntumalla, vaan asettui turhankin helposti sisälle. Olisin saanut hakea tarkemman tuntuman ulko-ohjaan sen sijaan, että tyydyin pelkkään pään asettumiseen.

Kun myötäasetukset alkoivat onnistua, vaihdoimme vasta-asetukseen ja pienensimme ympyrää ulkopohkeella hevosta sisälle väistättäen. Minulta kesti hetken ennen kuin taas tajusin, miten niitä tehtiin. Hyssy väisti kivasti niin ravissa kuin laukassa, mutta opettaja hoksautteli aktiivisuuden katoamisesta. Tällä kertaa oikea kierros paljastuikin helpommaksi, sillä välillä tuntui, että Hyssy olisi kyennyt vaikka kuinka pieneen laukkavolttiin, jos vain olisin osannut sitä pyytää. Laukka säilyi pienennyksessä myös, kunhan muistin vain olla tarmokas. Vasempaan kierrokseen tehtävä olikin vähän vaikeampi, mutta syytä tähän en keksinyt. Ilmeisesti oikea pohkeeni ei mennyt riittävästi läpi, jolloin kääntyminen jäi puolitiehen, ja Hyssy pääsi laukkaamaan isommalle ympyrälle. Opettaja ohjeistikin hakemaan lyhyempää laukkaa, minkä saaminen auttoi taas tekemään tehtävän paremmin. Kun olimme työstäneet isompia ja pienempiä ympyröitä tarpeeksi, pääsimme viimein ensimmäiselle hengähdyskävelylle. Kelloa vilkaistessa järkytyin hieman, sillä olimme puurtaneet liki kolme varttia putkeen. Ei ihme, jos olo oli vähän naatti, kun olen tottunut useammin pidettyihin hengähdystaukoihin.

Tunnin loppupuolella ehdimme myös tehdä oikeassa kierroksessa laukassa pitkillä sivuilla serpentiinikuviota eli laukkasimme vähän uran keskemmäs, siitä takaisin uralle ja sama uudelleen. Kun tajusin pitää Hyssyn edestä kevyenä pohkeilla ja istua itse jämäkästi mukana, alkoi tehtävä onnistua kivasti. Hyssy laukkasi tasaisesti ja kävi keskempänä ja palasi uralle aika helposti. Parhaimpina hetkinä Hyssyllä ratsastaminen tuntui sangen helpolta ja vaikutti siltä, että hevonen tiesi tarkalleen, mitä pyysin. Muutamia kertoja sitten palaaminen takaisin uralle ei onnistunutkaan niin helposti, jolloin tajusin hevosen päässeen etupainoiseksi jyräämään oikeaa pohjetta vasten. Kohottava pidäte ja napakampi sisäpohje korjasivat tämän ongelman onneksi aika helposti, ja meno saattoi jatkua taas vähän helpommin.

Tämän tunnin perusteella menisin mieluusti toistekin Hyssyllä. Se tosiaan kulki pääsääntöisesti oikeinpäin, mutta oli sangen opettavainen pohkeiden ja pidätteiden käytössä, jotta hevonen ei päässyt etupainoiseksi. Tamma oli myös hyvin vähän tammamainen eikä koko tunnin aikana keksinyt mitään temppuja, vaan puksutti menemään melko tasaisesti. Ratsuni nimi Hüsteeria ei kaikeksi onneksi ollut enne, vaikka ennen tunnin alkua moista vähän ehdinkin pelätä. Tunnin lopussa sain opettajalta palautteen, että Hyssy meni tosi hienosti. Olisin kaivannut itse vähän tarkempaa palautetta, sillä vaikka tuntiin mahtui omastakin mielestä muutama hieno pätkä, ei koko tuntia voinut moiseksi aivan luokitella. Kysymällä se toki olisi selvinnyt, mutta jäinpä tällä kertaa tuppisuuksi. Seuraavaksi haaveena olisi päästä testaamaan saman tallin estetunti. Eiköhän sekin vielä joskus onnistu.