Perjantaina olikin mainio päivä luvassa, sillä luvassa oli kolme tuntia ratsastusta. Päivän ensimmäinen tunti meni tuttuun tapaan Artsin koulutunnilla, jossa ratsunani oli Pave. Jaoin tunnin Kaisan ja Noran kanssa. Tunnilla treenasimme ihanan kinkkisiä, mutta niin tarpeellisia siirtymäharjoituksia. Alkuverryttely tuli tehtyä pitkän kaavan kautta, kun tunnin alku hieman myöhästyi. Tajusin kuitenkin tehdä verryttelyn maltillisesti, jotta en väsyttänyt Pavea.
Tunnilla teimme siirtymisiä ravin sisällä. Lyhensimme ravia lyhyen sivun keskellä ja ratsastimme onnistuneen lyhennyksen jälkeen hevosia eteen. Tässä tehtävässä teimme pieniä myötäyksiä ulko-ohjalla, kun taas sisäohja pyrittiin pitämään tuntumalla ja sitä myöten myös hevonen. Yritin tehdä ravin hidastuksen mahdollisimman paljon istunnalla, jotta Pave ei alkaisi vastustella. Pave ei kuitenkaan mielellään lähtenyt hidastamaan rennosti, vaan enemmänkin jännittyen. Muutamia asiallisempia hidastuksia saimme lopulta tehtyä, kun sain istuntaani pakettiin. Pelkillä ohjaspidätteillä tehdyt hidastukset eivät luonnollisesti onnistuneet kovin asiallisesti. Paluu vähän reippaampaan raviin sujui myös vähän niin ja näin. Istuntani oli levällään, jolloin istuminen harjoitusravissa ei ollut helpointa eikä Pave siksi lähtenyt kovin helposti sujuvampaan raviin. Hiljalleen Pave kuitenkin alkoi reagoida pyyntöihin ravata isommin ihan kohtuullisesti.
Teimme myös uralla siirtymisiä käynnin ja ravin välillä. Ajattelin,
että olisimme saattaneet Paven kanssa ottaa pienen kehitysharppauksen siirtymisissä
alaspäin, vaan taisinpa olla väärässä. Tai sitten en vain
ratsastanut huolellisesti. Ravissa sain Paven vähän rentoutumaan ja
pyöristymään, mutta se katosi liki aina siirtymisessä käyntiin. Pave
jännittyi ja jäkitti siirtymistä vastaan, vaikka yritin vaikka miten olla zen
selässä ja pitää Paven samanlaisena. Siirtymiset ylöspäin olivat hieman
parempia, vaikka Pave olisi saanut olla niissä napakampi.
Lopuksi teimme vielä ravista lyhyen sivun keskellä laukannoston, laukkasimme pitkän sivun ja valmistelimme siirtymisen toisen lyhyen sivun keskellä raviin. Laukannostoon piti tulla hyvässä ravissa eikä himmailla liikettä pois. Toki hevosta piti vähän lyhentää ennen nostoa, mutta aktiivisuus tuli säilyttää. Laukannostot oikealle olivat tänään vaikeampia. En taas saanut heräteltyä Pavea sekä istuttua, jolloin tulimme nostokohtaan useimmiten vähän löysästi. Niinpä se laukkakaan ei niin vain noussut. Opettaja neuvoi korjaamaan istuntaa nostoissa ryhdikkäämmäksi ja suoremmaksi, pois etukenosta. Tämä vinkki auttoi. Laukannostot vasemmalle sujuivat onneksi alusta alkaen paremmin. Laukassa Pave ei juuri rentoutunut, mutta välillä ymmärsi pyyntöni lyhentää laukkaa. Siirtyminen raviin kuitenkin levisi käsiin siinä samalla, missä Pavekin. Ensimmäiset raviaskeleet laukan jälkeen olivat aina kiireisiä, ja Pave kiskoi itsensä niissä pitkäksi. Sain korjata sitten tätä ongelmaa ottamalla Paven nopeammin haltuun. Priimaa ei tästäkään tehtävästä tullut, mutta kohtalaisesti sitä kuitenkin saimme parsittua. Kun ravi oli siirtymisen jälkeen hallussa, piti sitä myös muistaa ratsastaa taas eteen eikä jäädä humputtelemaan.
Loppuravin saimme mennä vapaasti. Pave ravasi aika mukavasti tässä vaiheessa, joten keskityin olemaan häiritsemättä sitä. Annoin sen myös venyttää ohjan perässä. Tunnin treenit olivat kyllä taas ihanan kinkkisiä, mutta niin tarpeellisia. Siirtymiset alaspäin ovat kyllä yksi lukuisista akilleenkantapäistäni, joten hyvähän niitä on treenata. Istuntaa vain enemmän kuosiin, niin kyllä ne sitä kautta lähtevät paranemaan.
