Torstaina vuorossa oli oman opettajan pitämä estetunti, jonka menin Pavella. Ratsukoita tunnilla oli neljä. Tällä kertaa menimme hieman kisaverryttelyn tapaan eli otimme varsinaisia hyppyjä ennen rataa vain yksittäiselle pystylle sekä okserille.
Ennen hyppyjä tulimme kahden puomin ja myöhemmin kahden kavaletin suoraa linjaa. Puomilinjalle tulimme ravissa ja teimme ensin siirtymisen käyntiin ja siitä paluun raviin. Sen jälkeen tulimme linjalle ravissa, siirryimme käyntiin ja nostimme laukan. Kavalettilinjaa puolestaan tulimme molemmista suunnista kuudella askeleella, väli oli noin 20 metriä. Puomilinjan tehtävillä pulma oli jälleen sama: Pave ei tahtonut hidastaa helpolla. Pääsimme kuitenkin aina käyntiin, mutta sangen venyen. Pave ei tänään ollut kovin hereilläkään, sillä myös laukannostot käynnistä venyivät. Kavalettilinjan pääsimme sentään tulemaan kuudella askeleella niin kuin piti. Menomme oli kuitenkin vähän ponnetonta.
Verryttelyhypyt otimme vasemmassa kierroksessa pystylle, jota hyppäsimme muutaman kerran ympyrällä. Oikeassa kierroksessa tulimme muutaman kerran okseria suoralla lähestymisellä ja jätöllä. Molempia esteitä nostettiin hyppyjen välissä aina hieman. Pystyn hypyt menivät ihan ok, mutta sain muistaa ratsastaa tarkemmin ympyrällä pysyen, jotta laukka säilyi myötäisenä. Okserin hypyissä keilasimme esteen kertaalleen, kun lähestyminen ei ottanut onnistuakseen. Laukka pääsi sammumaan kaarteessa ennen okseria, jolloin meno oli sen mukaista. Kaiken lisäksi huomasin taas syöksyväni ylävartalolla ihan vallattomasti hyppyihin. Sain onneksi korjattua omaa mukautumistani sekä heräteltyä Pavea, jolloin saimme asiallisemmankin hypyn okserille.
Sitten hyppäsimme noin 80 sentin radan kerran. Matkaan lähdimme vasemmassa kierroksessa. Ykkösenä ollut pysty ylittyi mukavasti, ja kakkospystykin meni hyvin. Kolmoselle laukka pääsi taas sammumaan. Se ylittyi silti, mutta emme enää voineet venyä suoraa linjaa neloselle toivotulla neljällä askeleella, vaan siihen pisti pistää viisi. Nelonen kuitenkin ylittyi ihan ok. Viitosena ollut askeleen sarja meni taas ihan mukavasti, ja kuutosen ja seiskan kaarevan linjan pääsimme toivotusti viidellä askeleella, vaikka sainkin ratsastaa siinä eteen ja pyytää Pavea vielä hyppäämään seiskan hieman kauempaa. Pyysin heti seiskan jälkeen luvan tulla suoran linjan uudelleen. Hain sujuvamman laukan, ja nyt kolmoseste ylittyi paremmin. Pyysin Pavea kuitenkin sen jälkeen eteen, jotta venyisimme välin nyt neljällä askeleella. Pave totteli hyvin, ja niin pääsimme nelosesteelle neljällä askeleella ja asiallisesti sen ylikin.
Sen enempää emme tunnilla hypänneet. Ravasin loppuun vielä tovin, kunnes hyppäsin satulasta alas ja lähdin parin muun ratsukon kanssa kiertämään peltolenkin kävellen. Tämän tunnin fiilikset jäivät vähän vaisuiksi, niin kuin Paven meno. Jotenkin se ei ollut tänään juonessa mukana, vaan vähän nihkeä. Pavella oli tilapäisesti eri kuolain, liekö se sitten vaikuttanut. Toisaalta jäin itse miettimään kuolainta liikaa, mikä saattoi hyydyttää oman ratsastukseni, ja Pave sitten vain seurasi huonoa esimerkkiäni. No, jokainen tunti ei mene aina hehkuttamisen arvoisesti, mutta kyllä näistäkin oppii. Tänään vähän keilattiin ja tahmailtiin, mutta mentiin silti kaikesta kerralla yli. Ja mikä positiivisinta: 80 sentin esteet näyttivät ja tuntuivat ihanan pieniltä!